Unta näin niin suloista, <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

hippipojasta tuosta.

Poikaa tovin katselin,

sinisilmiin tuijotin.

Pian sen jo huomasi,

poika takas katseli.

Hieman mulle hymyili,

ja hymyn sai hän palkaksi.

Vähän poika jutteli,

tyttö tuota jututti.

Eikä mennyt aikaakaan,

kun kahvilassa kohdataan.

Kahvilan tuon rauhaisan

hämyisässä valossa

poika tyttöön vilkuili

ja kohta tyttö naurahti.

En koskaan voinut uskoa,

et hippipojan seurassa

olis näinkin mukavaa

ja seuraansa nyt haen vaan.

Poikakin jo viihtyi niin,

että taas me kohdattiin.

Myöhemmin taas tavattiin

ja pian tämä huomattiin.

Nyt hippipojan seurasta

en koskaan tahdo poistua

ja unesta kun heräsin,

petyin karvain seurauksin.

Se unta oli, harhaa vain.

Jos hippipojan unestain

saisin joskus todeksi,

niin onnellinen olisin.

Rakkaudesta hehkuisin.